11. kesäkuuta 2022 | sanski

Suomenlampaan villa pintaa syvemmältä

Suomenlammas

Kuva: Petteri Komulainen
Kuva: Petteri Komulainen
  • Suomenlampaan historia ylettyy noin 4000 vuoden taakse.
  • Kutsuttu suomenlampaaksi vasta vuodesta 1919 saakka, mistä myös suomenlampaan jalostuksen katsotaan alkaneen.
  • Kuuluu lyhythäntäisiin pohjoismaalaisiin lammasrotuihin, joita on 34 erilaista Venäjältä Islantiin ulottuvalla alueella.
  • Tähän roturyhmään kuuluvat kaikki kolme suomalaista alkuperäisrotua: suomenlammas, kainuunharmas ja ahvenanmaanlammas.

Pohjavillatyyppinen rotu

  • Suomenlammas lukeutuu ns.pohjavillaa tuottaviin lammasrotuihin, ja tuottaa myös peitinkarvaa.
  • Peitinkarvat ovat n. 30% karkeampia kuin pohjavilla.
  • Kohtuullinen peitinkarvan esiintyminen tuo vahvuutta suomenlampaan lankaan, vaikuttamatta kuitenkaan pohjavillan pehmeyteen.
  • Pohjavillan poikkileikkausläpimitta on 23-29 mikrometriä eli mikronia, peitinkarvan 30-37 mikronia.
  • Suomenlampaan villan hienousluokka-asteikko on 50-60 (mikroneissa 24-31).
  • Pohjavillan tiheys ja pituus määrittävät villan lämmöneristyskyvyn ja kosteussuojan. Pitkät, karkeat peitinkarvat suojaavat pohjavillaa kastumiselta.

Villan anatomia / morfologia

  • Hedelmöityksen jälkeen sikiö on 60. päivään saakka alaston, minkä jälkeen ensimmäiset karvatupet alkavat muodostua.
  • Ensin muodostuvista karvatupista eli primäärifollikkeleista kasvaa pitkää, karkeaa ja kestävää peitinkarvaa.
  • Kun hedelmöityksestä on kulunut 120 päivää muodostuvat sekundäärifollikkelit. Ne tuottavat hienoa ja ohutta kuitua eli pohjavillaa, joka hidaskavuisuutensa vuoksi jää lyhyemmäksi.
  • Lanoliini on lampaan talia, joka estää vesiliukoisten aineiden pääsyn epiteelin eli ihon pintakerroksen läpi.

Kuidun muodostuminen

  • Villakuidun kasvunopeus vaihtelee eri lammasroduilla.
  • Karkeat kuidut (peitekarvat) kasvavat hienoa kuitua (pohjavillaa) nopeammin.
  • Villakuidun uloin kerros, cutikula, koostuu suomumaisesta solukosta. Jos suomut ovat vierekkäin yhdessä kerroksessa, kuten suomenlampaalla, kuidun pinnasta tulee kiiltävä.
  • Pintakerroksen alla oleva kuorikerros cortex on kuidun tärkein osa ja jakaantuu kahteen vastakkaiseen puoliskoon, paracortexiin ja ortocortexiin. Nämä kasvavat eri tahtia siten, että karvaan tulee kaari. Jonkin ajan kuluttua puoliskot vaihtavat roolia, ja tämä aiheuttaa kuidun kierteisyyden sekä kiharan kaaret.

Kemp eli kuollut kuitu

  • Kun villakuidun ydinkanava on suuri ja täynnä ilmaa, on kyse kuolleesta kuidusta.
  • Mitä enemmän ydinsolukkoa kuidussa on, sitä huonompaa se on laadultaan. Kuolleesta kuidusta 90% on ydinsolukkoa.
  • Kuollut kemp-kuitu on karkeaa, ei kestä venytystä, on lyhyttä eikä värjäydy kunnolla.
  • Syy kemp-kuidun muodostumiseen voi olla geneettinen, tai se voi johtua esimerkiksi ruokinnan puutteista, lääkinnästä tai karitsoinnin aiheuttamasta rasituksesta.

Villan vahingoittumiseen liittyviä tekijöitä

  • Pesu ja värjäys ovat suurimmat tekijät ehjän villakuidun vahingoittumisessa.
  • Villa kestää huonosti emäksiä, paremmin happoja.
  • Veden lämpötila, pesuaine ja mekaaninen liike aiheuttavat helposti kuidun vahingoittumista.
  • Villa, josta lanoliini on poistettu, ei kestä yhtä korkeita lämpötiloja kuin pesemätön villa.
  • Lampaan ruokinnalla ja olosuhteilla pystytään vaikuttamaan siihen, miten hyvälaatuista villakuitu on.
  • Eri eläinkuitujen proteiinien lämpötilankestossa on suuria eroja. Suomenlampaan villa on erityisen herkästi vaurioituva kuitu.

Uusimmat ajankohtaiset

Hiihtolomalla tapahtuu kehräämöllä

Leicester-lampaanvillan ominaisuuksista

Kehräämötoiminta käynnistetty ja verkkokauppa avattu!