Muinaiset muflonit (ovis ares) ja argaalit ovat ilmeisesti villilampaan esi-isiä. Mufloni on kotoisin Lounais-Aasiasta. Näin nopeasti kun katson muflonin kuvaa se näyttää vuohelta. Minulle on kerrottu ja joskus muistelen lukeneenikin, että vuohi olisi jopa vanhempi lajina kuin lammas. Historiallinen fakta on, että Siperiasta on löytynyt skyyttien alueelta kallioon tuhansia vuosia sitten hakattujen vuohien kuvia. Taljasta tehdyt vaatteet olivat tuolloin huippumuotia ja välttämättömyys.
Lähi-idässä maanviljely alkoi 10 000-8500 vuotta sitten. Samaan aikaan tällä alueella alettiin pitää vuohia ja lampaita kotieläiminä. Veikkaan, että samalla ihminen alkoi myös tiedostamattaan jalostaa näitä eläimiä. Silkkitiellä lampaat kulkivat karavaanin mukana kaikkialle missä karavaanarit kävivät kauppaa. Olihan kaikki elämän välttämättömät asiat kuljetettava mukana. Kuormastakaan ei varmasti sopinut syödä, ainakaan liikaa. Silkkitie kulki Aasian halki Kiinan Xi’anista Syyrian Antiokiaan ja muihin Lähi-idän ja Euroopan kohteisiin. Joten karavaani kulki, kauppa kannatti ja lampaat levisivät myös Eurooppaan.
Ei ole nykyisyyttä ilman historiaa. Kulttuurihistoria, taidehistoria ja tiede ovat kiehtoneet minua aina. Toisinaan eksyn lukemaan villan historiasta. Siispä eksyin aamuna muutamana ja löysin itseni Silkkitieltä. Silkkitiellähän kuljetettiin paljon muutakin kuin silkkiä. Erilaiset käsityötekniikatkin kulkivat karavaanin mukana. Minä en ole mikään käsityötekniikoiden tuntija. Erilaiset käsityötekniikat kiehtovat minua ihan sen takia, että eri tekniikoihin tarvitaan erilaisia lankoja.
Silkkitien aikaan lampaanvilla oli paljon lyhyempää, hilseilevämpää ja karkeampaa kuin nykyisin. Villa sisälsi paljon ilmataskuja eli se oli erinomainen eriste. Luulen että muflonin villa oli haurasta. Nykyisistä lampaanvilloista voisin päästä lähemmäksi Silkkitietä ehkä esimerkiksi tutkiessani Pohjois-Englannissa elävää Rough Fell-rodun villaa. Tosin tämä villa on varmasti pidempää kun Silkkitiellä kulkenut villa aikoinaan oli. Voisin kenties kuvailla sylissäni olevaa Rough Fell- villaa hauraaksi, karkeaksi. Jos tähän villaan lisään kierrettä niin se murtuu ja hilseilee. En minä ole ollut kokeilemassa Silkkitien aikaan karavaanissa kulkenutta villaa, mutta kuvaus mitä löydän vastaa aika hyvin tuon rodun geneettisesti kemp-kuituista villaa. Joku tietenkin kysyy: ”mikä kemp-kuitu”. Siitäpä kerron aikanaan kun jutut pääsevät sinne saakka.
Mistä ovesta minä nyt sinne Silkkitielle päädyin? Unescon ja Penn-museon tekstiilit Silkkitien aikaan ovat nyt oveni tähän Narniaan. Kun pyörittelen käsissäni Rough Fell-villaa minun on helppo ymmärtää miksi 10000-7000-vuotta sitten villaa käytettiin huovutukseen. Tyypillisiä huovutettuja tuotteita olivat hatut, viitat, matot ja satulahuovat. Ei ole sattumaa, että jurtat ja moni muu asia Mongolian suunnassa huokuu edelleen tätä perinnettä. Tosin näppituntumani on, ettei muinaista villaa ollut helppoa huovuttaa. Mutta tuotekehitys on aina aloitettava jostakin.
Kuva eurooppalaisista mufloneista on kuvapankista.
Comments are closed